Joukkue – reitti menestykseen

Kehityskeskustelu ei ole kerran vuodessa tehty esimiehen pateettinen monologi, vaan arjen aktiivista vuorovaikuttamista yksilön kehittämiseksi ja työmotivaation tukemiseksi.

Kehityskeskustelu ei ole kerran vuodessa tehty esimiehen pateettinen monologi, vaan arjen aktiivista vuorovaikuttamista yksilön kehittämiseksi ja työmotivaation tukemiseksi.

Autoritäärisen johtamisen aikakausi on tullut tiensä päähän. Olemme niin jääkiekossa, yrityskulttuurissa kuin asiakkuuksissa siirtymässä lähemmäs ihmistä. Jääkiekkovalmentajat, yhteistyökumppanimme Jokerien päävalmentaja Jukka Jalonen, sekä leijonaluotsi Lauri Marjamäki toimivat minulle esimerkkinä joukkueen ja ennen kaikkea yksilön johtamisessa. Jääkiekkojoukkue on yhtä kaikenkirjava kansa ihmisiä kuin työyhteisö: eri pelipaikka, eri ketju, erilaiset taustat, erilainen palkkaus, erilainen vaihe omalla uralla menossa. Mikä meitä sitten yhdistää? Yhteinen maali, yhteinen päämäärä.

Hyvinvoivista yksilöistä koostuu hyvä joukkue

Mikä on oikea tapa valmentaa tällaista moninaista joukkoa? Mielestäni oikeita tapoja on yhtä monta kuin on persoonaa johdettavana. Yhdistävä tekijä on nimenomaan ihmisjohtaminen. Hyvinvoivista yksilöistä koostuu hyvä joukkue. Ja hyvän joukkueen summa on suurempi kuin joukkueen pelaajien yhteenlaskettu määrä. Kun tietyn kokoinen yhteisö saadaan puhaltamaan yhteen hiileen ja tekemään voittoa tukevia toimenpiteitä yhdessä, kirkastuu maali ja arkisten pienten asioiden oikein tekeminen heijastuu lopputulokseen. Ihmettelen, miten yritystä tai joukkuetta voi edes johtaa yhteisellä, kaikille sopivalla kaavalla? Kun siirrytään tiimin, yrityksen ja kokonaisuuden johtamisesta pois, ja otetaan tilalle näiden kiekkovalmentajien ajatus: valmentamalla yksilöä valmennat joukkuetta paremmin.

Marjamäki kiinnittää huomiota pelaajan ulkourheilullisiin asioihin. Ruokavalioon, palautumiseen, treenaamiseen. Hyvä esimies varmistaa, että työntekijällä on työhön tarvittavat välineet kunnossa, mutta myös kaikki se tietotaito ja koulutusmahdollisuudet, jotka tukevat toimenkuvaa. Osaanko esimiehenä organisoida työtehtäviä niin, että mahdollisimman monessa tilanteessa työntekijä pääsee käyttämään vahvuuksiaan?

Osaanko johtaa erilaista ihmistä?

Yksilön johtaminen perustuu vuorovaikutukseen ja siihen, että johtajat laskeutuvat norsunluutornistaan alas ihmisten pariin. Hyvä vuorovaikutusjohtaminen on helppoa, kun esimiehen tai alaisen kanssa henkilökemiat natsaa. Haasteisiin joudutaan, kun johdettavan persoona ei kohtaa meitä samalla aaltopituudella. Silloin johtaja näyttää todellisen karvansa: osaanko johtaa erilaista ihmistä?

Yhdessä tehden

Meillä Forenomilla on tapana kokoontua vuosittain Vierumäelle kilpailemaan leikkimielisesti eri urheilulajeissa ja viettämään yhteistä laatuaikaa. Joukkuehengen kasvattamisen kannalta yhteinen tekeminen on avainasemassa. Hymy ja innostus, joka yhteisestä tilaisuudesta tai koulutuksesta palaavalla työntekijällä on kasvoillaan, antaa itselle osan siitä energiaruiskeesta, jonka tämä yhdessä tekeminen on hänelle antanut.

Kun eletään lyhyiden pätkätöiden, yritysten kilpailun ja hektisen elämänmenon aikakautta, tuleekin työntekijän kanssa käydä jo rekrytointivaiheessa keskustelu siitä, miten työskentelystä yrityksessä saadaan suurin molemminpuolinen hyöty irti. Mikäli työnantaja onnistuu rekrytoinnissaan ja yksilön pitkäjänteisessä kehittämisessä, työ ei välttämättä jää pelkäksi käynniksi ja stepiksi uralla eteenpäin. Kehityskeskustelu ei ole kerran vuodessa käytävä esimiehen monologi, vaan arjen aktiivista vuorovaikutusta yksilön kehittämiseksi ja työmotivaation tukemiseksi, joka määräajoin kirjataan ylös.

Kun eletään tehostamisen ja säästöjen aikakautta, miten olisi yt-neuvotteluiden sijaan panostaminen henkilöstöön, niihin tekijöihin, jotka lopulta tuloksen tekevät? Pienet arkiset asiat kuntoon, välitetään ihmisistä, tuetaan yksilön vahvuusalueita, annetaan tuki kehityskohtiin. Hintalappu joukkueen valmentamiselle on pieni. Kun tuottavuus lisääntyy, työyhteisö on miellyttävä ja ihmisillä on hyvä olla, löytyykö tässä skenaariossa häviäjiä? Kyllä, kilpailijat.

“Forenomilla huomiota herättää erityisesti toimintatapamme. Myös ulkopuoliset huomaavat sen astuessaan sisään. Jokin on erilaista. Ihmisten, ilmapiirin ja yleisen asenteemme suunta on aina eteenpäin ja katse tulevaisuudessa. Kun ihmiset kunnioittavat toisiaan ja erilaisuutta arvostetaan, kommunikaatio sujuu ja saamme asioita tehdyksi yhdessä. Tämä on parasta, mitä tiedämme.”

ME OLEMME FORENOM

By Valtteri Hartikainen, Project Development Manager