Jontun ajatuksia ylimielisyydestä

Toimitusjohtajan kanssa pysäkillä

“Jontun ajatuksia”- juttusarjan neljännessä artikkelissa aiheena oli ylimielisyys. Miten ylimielisyyttä voidaan välttää yksilötasolla? Entä yritystasolla? Ajattelimme ylimielisyyden kasvavaksi uhaksi silloin, kun saavutetaan isoa kasvua ja menestystä alkaa syntymään.

 

Ylimielisyys on aina subjektiivinen käsite. Ylimielisyys on ikään kuin väärinymmärtämistä joko itsensä tai toisen puolelta, sillä emme Johanneksen kanssa millään uskoneet, että kukaan ihminen tai yritys haluaa olla ylimielinen. Tuomitsemme helposti toisen ylimieliseksi silloin kun meillä ei riitä aika tai ymmärrys mennä asioissa riittävän syvälle.

“Nöyrän oppimiskäyrä on huomattavasti kovempi. Ylimielisellä ei riitä kärsivällisyys tallata polkua, kun taas nöyrä luottaa tekemiseen ja matkantekoon.”

Yksittäistä ylimielisyyttä mitataan paljon viestinnän kautta. Todellisuudessa harva ihminen on yhtään ylimielinen eikä varsinkaan tahallisesti. Kelvottoman viestinnän kautta se vain näyttää ja tuntuu toisesta ihmisestä ylimieliseltä. Toisaalta taas ihminen voi olla todella ylimielinen, vaikka ei viestisi yhtään mistään. Monien eri ilmenemiskohtien vuoksi ylimielisyys onkin ongelmallista.

Miten yritys muuttuu ylimieliseksi?

Yrityksen pahin ylimielisyyden aiheuttaja on se, ettei yritys ota tosissaan asiakkaan toiveita ja palautteita. Se voi jopa sulkea palautteenantokanavan! Vahvatkin yritykset saattavat luulla itsestään liikoja, kun kerran on tehty kauppaa. He kuvittelevat hallitsevansa asiakkaiden päätöksentekokykyä.

“Oikeasti vain ja ainoastaan asiakkaat maksavat meidän palkan.”

Huomasimme Jontun kanssa sen, että ne työntekijät joita kiinnostaa aidosti asiakkaan palaute, ovat yrityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Muuan Jeff Bezosta Amazonilta kiinnosti asiakaspalaute aikoinaan paljon ja tänä päivänä voimme miettiä, kuinka järkevää se asiakkaan kuuntelu on vaikka taloudellisessa mielessä ollut.

Yrityksen kasvukäyrä on aaltoileva, missä on nousuja ja laskuja. Yleensä nämä johtuvat siitä, että kasvun seurauksena hanskat tipahtavat. Jotkut puhuvat ylimielisyydestä. Meidän on hyvä mitata asiakkaan merkitystä arjessamme vaikka niin, että onko yrityksemme puheissa asiakas kuinka keskeisenä aiheena? Miten varmistamme ihmisten ymmärtävän omien kehitysponnisteluiden näyttäytyvän asiakkaankin arjessa?

 

Johtamisessa vaikeinta on mahdollistaa fiksut urapolut

Kasvun ja menestymisen yhteydessä organisaatioihin sikiää yhä useammassa määrin nälkäisiä työntekijöitä. Tämä on ehdottoman hyvä asia, mutta johtajalle päänvaivaa aiheuttaa se, miten organisaatiossa mahdollistetaan fiksut urapolut. Eteenpäin pyrkiville työntekijöille saattaa tulla tunne, että johtaja tahalleen hidastaa heidän etenemistään.

“Kun tuonne seuraavaan metsään vilkuillaan, niin kaadetaanpas tukit ensin tästä.”

Yksi tärkeimpiä johtamiskysymyksiä onkin “nuotittaa” ihmisten tekemistä ja kehittymistä. On myös tärkeä muistaa, että kovassa kyydissä kaikki eivät pysy mukana. Johtajan taitavuuskysymys on tunnistaa alaistensa työt ja osaamisen. Onko tämän hetkinen pesti aivan väärä jollekin vai voisiko olla niin, että vaihtamalla työntekijä uuteen työhön, hänelle saataisiin työniloa?

“Mitä jos työntekijä viestii, että tämä leimikko nyt kyllä kaatuu huonosti, mutta jos tuonne uuteen pöpelikköön pääsen, niin se kyllä muuten kaatuu.”

Johtajan päätökset ja työntekijöiden kuvitelmat “jostain paremmasta pestistä” saattavat molemmat johtaa harhaan. Sitä paitsi väärät tehtävät saavat ihmiset alisuoriutumaan. Työelämässä ihmiset etenevät helpoiten tulosten ja onnistumisten kautta eikä niin tyhmää johtajaa ei ole, että hän ei uskoisi työntekijäänsä silloin, kun faktat osoitetaan pöytään. Näiden asioiden rinnalla voidaan vilkaista myös kunkin asenteeseen. Sekin on yksi hyvä mittari.

“Sopiiko työntekijä yrityskulttuuriin ja mukautuuko hän johtamistapaan? Mikä on ylipäätänsä työntekijän tahtotila ja asenne?”

 

Miten ylimielisyyttä ehkäistään?

Yritysten ja yksilöiden ylimielisyyden välttämiseen ei ole yhtä ainoaa totuutta. Yritystasolla paras keino ehkäistä ylimielisyyttä on kaikkien eri työntekijöiden ja toimijoiden pitäminen tiukasti kiinni asiakasrajapinnassa. On syytä muistaa, että yritys voi tehdä tulosta ja suoriutua tavoitteista olematta ylimielinen. Onnistuminen, eteenpäin meneminen ja unelmien toteuttaminen eivät ole itsessään ylimielisyyttä.

“Asiakkaat on valmiita hyväksymään teknisiä virheitä, jos tunnelma on hyvä.”

Kehittynyt työelämä puoltaa jatkuvasti valtaa ja vastuuta työntekijälle, mutta vanhassa yhteiskunnassa oli paljon työpaikkoja, joissa yksilö ei voinut vaikuttaa mitenkään omaan työympäristöönsä. Yksilön kannalta keino taklata ylimielisyyden viitta yltään onkin panostaa omaan aitouteen. Aitous tuo mukanaan haavoittuvaisuuden.

Vuorovaikutuksessa, myynnissä, markkinoinnissa ja monessa muussakin osa-alueessa tunne merkitsee aina eniten. Koska ylimielisyydessä on paljolti kyse viestinnästä, varmin tapa ehkäistä sitä on yhdistää omat sanat tekemiseen. Konkreettinen tekeminen on aina huomattavasti voimakkaampaa kuin puhuminen. Pääsemme jo pitkälle kun muistamme, että lämminhenkinen, kuunteleva ja ystävällinen vuorovaikutus eivät kutsu ylimielisyyttä luokseen.

Blogin kirjoittaja Valtteri Karjula työskentelee markkinoinnin tiimissä Barona Groupissa. Aiheina häntä kiinnostaa erityisesti muuttuva työelämä sekä työelämän murros. Valtterin kirjoituksia löytyy lisää barona.fi blogista sekä hänen omista sosiaalisen median kanavistaan – @valtterikarjula.

Lue juttusarjan muut artikkelit:

Jontun ajatuksia epäonnistumisesta

Jontun ajatuksia viestinnästä

Jontun ajatuksia johtamisesta